Tokenisoidut arvopaperit ja stablecoinit: Kun otetaan huomioon pääomamarkkinoiden "digitaalisen piirin uudelleensuunnittelu", 1. Nykypäivän rahoitusmarkkinat eivät ole vain digitalisaation vaiheessa. 2. Nyt "välikäsien poistamisen" ja "pääoman tehokkuuden uudelleensuunnittelun" perusteellinen uudelleenjärjestely on alkamassa. 3. Keskellä on kaksi akselia. 4. Toinen on stablecoinit ja toinen tokenisoidut arvopaperit. 5. Jos stablecoinit ovat mullistaneet maksamisen ja selvityksen välittömyyden "rahan tokenisoinnin" kautta, tokenisoidut arvopaperit ovat yritys muuttaa digitaalisesti itse pääoman liikkeen kiertokulkua "varojen tokenisoinnin" avulla. 6. Nämä kaksi näyttävät kulkevan eri polkuja, mutta viime kädessä ne ovat samalla suuntauksella, jossa rahoitusalan olennainen infrastruktuuri – luotto-, maksu- ja pääomamarkkinat – yhdistetään uudelleen. 7. Tokenisointi viittaa prosessiin, jossa olemassa olevia perinteisiä varoja – osakkeita, joukkovelkakirjoja, kiinteistöjä jne. – lasketaan liikkeeseen ja jaetaan digitaalisten tokenien muodossa lohkoketjupohjaisessa hajautetussa pääkirjassa. 8. Toisin sanoen se on osakkeille tai joukkovelkakirjoille ominaisen omistus- ja oikeusrakenteen muuntaminen ohjelmoitavaan muotoon. 9. Nämä muutokset eivät ole pelkkiä teknologisia kokeiluja, vaan yrityksiä puuttua itse pääomamarkkinoiden infrastruktuurin tehottomuuteen. 10. Nykyinen keskussäilytys- ja selvitysjärjestelmä on rajoittanut koko markkinoiden pääoman kiertoa toimitusviiveiden (T+2, T+3), palkkioiden ja välityskulujen vuoksi. 11. Toisaalta lohkoketjupohjaiset tokenisoidut arvopaperit mahdollistavat 24 tunnin reaaliaikaisen selvityksen (atomiselvityksen) ja läpinäkyvän omistajuuden seurannan ja käsittelevät kolme vaihetta: maksun, selvityksen ja kirjaamisen yhdessä teknologiakerroksessa. 12. Loppujen lopuksi tokenisointi ei ole "arvopapereiden digitaalista kopiointia" vaan "transaktioiden loogisen rakenteen uudelleenkirjoittamista". 13. Eurooppa kokeilee jo joukkovelkakirjoihin keskittyvää tokenisointialustaa yksinomaan institutionaalisille sijoittajille. 14. Saksa, Ranska, Sveitsi jne. soveltavat tokenisointia pääasiassa uusien liikkeeseenlaskujen muodossa (arvopapereiden liikkeeseenlasku) ja ovat valinneet "rinnakkaisen hallinnan" sen sijaan, että ne korvaisivat kokonaan olemassa olevan markkinarakenteen. 15. Toisaalta Nasdaqin SEC:lle 8. syyskuuta 2025 jättämät sääntelymuutosehdotukset ovat laadullisesti erilaisia. 16. Tämä enteilee todellista systeemistä muutosta, koska se "mahdollistaa lohkoketjukaupan olemassa olevilla listatuilla arvopapereilla". 17. Toisin sanoen Nasdaq näkee tokenisoinnin "uutena toimintaprotokollana olemassa oleville pääomamarkkinoille" eikä uutena tuotteena. 18. Lisäksi Singapore ja Hongkong suhtautuvat myönteisesti tokenisoitujen arvopapereiden käyttöönottoon, mutta ovat valinneet "hallitun innovaation" tien sijoittajansuojan, oikeusvarmuuden ja teknisen todentamisen kannalta. 19. Tämä osoittaa, että tokenisaation ydin ei ole teknologia, vaan luottamuksen uudelleensuunnittelu. Yhteys stablecoineihin – "Maksualan innovointi johtaa pääomainnovaatioihin" 20. Stablecoinit ovat tokenisoitujen arvopapereiden "maksukumppani" ja "transaktiopolttoaine". 21. Jotta arvopapereilla voidaan käydä kauppaa lohkoketjussa, maksut on suoritettava samalla kerroksella. 22. Tällä hetkellä stablecoinit korvaavat selvitysvaluutan roolin, ja välittömistä omaisuustransaktioista tulee todellisuutta. 23. USDC, PYUSD, JPM Coin Yhdysvalloissa, EURC Euroopassa ja HKD stablecoin Hongkongissa sisällyttävät vähitellen nämä roolit järjestelmään. 24. Erityisesti Yhdysvallat edistää rinnakkain "tokenisoituja valtion joukkovelkakirjoja (T-Tokens)" ja "stablecoin-maksuverkkoja" ja vahvistaa dollarin digitaalista hegemoniaa. 25. Tämä yhdistelmä ei ole vain innovaatio. 26. Jos maksuinfrastruktuuri siirtyy stablecoineihin, on mahdollista luoda täydelliset markkinat, joilla kaikki omaisuuserien liikkeeseenlaskun, kaupankäynnin ja selvityksen polut on suljettu lohkoketjulta. 27. Toisin sanoen tokenisoidut arvopaperit luovat fyysistä kysyntää stablecoineille, ja stablecoinit tarjoavat maksuinfrastruktuurin tokenisoiduille omaisuuserille. 28. Nämä kaksi muodostavat syklisen rakenteen, joka vahvistaa toistensa olemassaolon syytä. 29. Tästä muutoksesta on kuitenkin vaikea tulla valtavirtaa lyhyessä ajassa. 30. Tokenisoitujen arvopapereiden mahdollisuuksista huolimatta todellisilla markkinoilla on edelleen perustavanlaatuisia kysymyksiä: omistajuus, oikeusvaikutukset ja sijoittajansuoja. 31. Tällä hetkellä suurin osa yksityisellä sektorilla kaupankäynnin kohteena olevista "tokenisoiduista osakkeista" on pikemminkin hintasidonnaisia johdannaisrakenteita kuin todellisia osakeomistuksia. 32. Toisin sanoen kyse on vain digitaalisesti jäljitellystä "hinnan varjosta", ei todellisesta liiketoimesta, jossa laillinen omistusoikeus siirtyy. 33. Lisäksi on todettava, että vaikka transaktioiden tehokkuuden parantamisesta on varmuutta, maksuvalmiuden turvaamisen ja sääntelyjärjestelmän välinen johdonmukaisuus on edelleen riittämätöntä. 34. Lohkoketjun lupaamia "täydellisiä välittömiä markkinoita" on vaikea toteuttaa, ellei oikeudellinen infrastruktuuri – arvopaperilait, kirjanpitostandardit ja sijoittajansuojajärjestelmät – kehity yhdessä. 35. Loppujen lopuksi teknologia tarjoaa nopeutta, mutta instituutiot takaavat luottamuksen. 36. Näiden kahden tekijän leikkauspiste on tokenisoitujen arvopapereiden todellinen käännekohta. 37. Jos menneisyyden rahoitus oli asiakirjoihin ja luottoihin perustuva verkosto, tulevaisuuden rahoitus on koodiin ja algoritmeihin perustuva verkosto. 38. Tässä prosessissa stablecoinit toimivat "rahan API:na" ja tokenisoidut arvopaperit "pääoman API:na". 39. Toisin sanoen muodostuvat täydelliset digitaaliset pääomamarkkinat, joilla raha ja varat ovat vuorovaikutuksessa lohkoketjussa. 40. Lyhyellä aikavälillä institutionaaliset pullonkaulat jatkuvat, mutta pitkällä aikavälillä tästä rakenteesta tulee todennäköisesti uusi "pääoman kiertojärjestelmä", joka yhdistää koko selvityksen, selvityksen, liikkeeseenlaskun, investoinnin ja kirjanpidon vaiheen. 41. Viime kädessä stablecoinit ja tokenisoidut arvopaperit lähentyvät samaan suuntaan järjestämällä digitaalisesti uudelleen kaksi rahoitusakselia, maksun ja omaisuuden. 42. Stablecoinit rekonstruoivat maksujen luottamuksen "digitaalisten dollarien materialisoitumisen" kautta, kun taas tokenisoidut arvopaperit määrittelevät omaisuuden tehokkuuden uudelleen "pääoman digitalisoinnin" kautta. 43. Näiden kahden virtauksen kohtauspiste on "lohkoketjupohjaiset maailmanlaajuiset pääomamarkkinat". 44. Tokenisoitujen arvopapereiden sääntelyn purkaminen Yhdysvalloissa, institutionaalisiin joukkovelkakirjoihin keskittyvien joukkovelkakirjojen kokeilu Euroopassa ja pilottihankkeet Aasiassa ovat kaikki tämän valtavan muutoksen alkua. 45. Jäljelle jäävä kysymys ei koske tekniikkaa vaan nopeutta. Kuka rakentaa ensimmäisenä luotettavan järjestelmän ja ennakoi "digitaalisen pääoman globaalin standardin"? Kilpailu johtajuudesta on jo alkanut. Siinä kaikki. P.S Kun kirjoitat Bitcoinista ja kiinteistöistä, on aina erilaisia mielipiteitä. Sellaisenaan jokaisella ihmisellä on erilainen näkökulma ja syvät ajatukset. Opin myös paljon prosessin aikana. Joten ensi vuoden alussa aion julkaista kirjan teemasta "Bitcoin ja stablecoinit", joka perustuu omiin tähänastisiin huolenaiheisiini. Monet ihmiset kysyvät kysymyksen. "Kannattaako Bitcoin todella ostaa?" Tähän kysymykseen on vaikea tehdä vastausta yksiselitteisesti. Jos kuitenkin tarkastelemme asiaa rahan, ihmisten ja ajan olennaisesta näkökulmasta, johtopäätökseni on seuraava: Bitcoin on arvokas omaisuuserä ja samalla kokeilu ihmiskunnan sivilisaation historiassa. Bitcoinin lähtökohtana oli tietoisuus "luottamuksen" ongelmasta. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Bitcoin nousi esiin kokouksessa, joka käsitteli aikakautta, jolloin keskuspankit painoivat rahaa rajattomasti ja ilmensivät "valuuttaa, jossa kukaan ei voi mielivaltaisesti lisätä liikkeeseenlaskua eikä kukaan voi sensuroida transaktioita". Tämä on ensimmäinen kerta ihmiskunnan historiassa. Bitcoin ei päättynyt vain ohjelmoijien kokeiluihin. Hieman yli vuosikymmenessä markkina-arvo on kasvanut satoihin biljooniin woneihin, ja sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat omistaneet Bitcoinia. Tämä on todiste siitä, että lukemattomat ihmiset tunnustavat Bitcoinin filosofisen perustan "arvoksi". Loppujen lopuksi arvo on sosiaalista konsensusta. Aivan kuten kivivaluutta, simpukankuoret, kulta ja paperiraha Yapin saarella – kaikki muuttuivat rahaksi, koska ihmiset luottivat niihin, Bitcoin ottaa nyt tämän luottamuksen askeleen. Bitcoin ei ole vain omaisuuserä, jonka hinta nousee. Perustavanlaatuisempaa on, että se on enemmänkin kokeilu "ajan romahtamisen" kääntämiseksi nyky-yhteiskunnassa. Rajoittamattoman rahan tarjonnan, inflaation ja lyhytaikaisen keinottelun keskellä ihmisillä on pakkomielle mentaliteetista, jonka mukaan "raha on tulevaisuudessa hyödyttömämpää kuin nyt". Bitcoin on yritys kääntää tämä suuntaus. Bitcoinin kokonaislyöntimäärä on 21 miljoonaa ja tuotantonopeus ennustettavissa – Bitcoinin ydin on, että kukaan ei voi "heikentää ajan arvoa" mielensä mukaan. Siksi monet ihmiset kutsuvat Bitcoinia "ajan varastoksi". On olemassa sanonta: "Sijoittaminen on tulevaisuuteen uskomista." Tähän tulevaisuuteen uskominen edellyttää luottamusta käyttämäämme valuuttaan. Bitcoin yhdistää teknologian hajautettuun luottamukseen ja heittää maailmaan uuden rahafilosofian: "Luota itse järjestelmään, älä keskusjärjestelmään." Tietysti prosessissa seurasi kuplia, spekulaatiota ja institutionaalista vastustusta. Mutta Bitcoinin keskeinen viesti – "maailma, jossa kenelläkään ei ole varaa pelata valuuttaa" – Tämä ajatus on jo vanginnut lukemattomien ihmisten mielikuvituksen ja muuttanut joitain taloudellisia paradigmoja. Nyt edes suuret rahoituslaitokset eivät jätä Bitcoinia huomiotta. Tämä itsessään todistaa sen olemassaolon tarkoituksen. Bitcoin ei tietenkään ole täydellinen vastaus. Käytännön rajoituksia on edelleen olemassa, kuten volatiliteetti, skaalautuvuus, sääntelyongelmat ja kaivostoiminnan keskittyminen. Ja vielä on epäselvää, kehittyykö Bitcoinista "maksutapa" vai jääkö se "digitaaliseksi kullaksi". Mutta selvää on, että Bitcoin ei ole vain sijoitustuote, vaan se on nostanut jälleen esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä: mitä raha on, miten aikaa varastoidaan ja onko se mahdollista tulevaisuuteen uskovalle yhteiskunnalle? Loppujen lopuksi Bitcoinin arvoa ei mitata dollareissa. Sen arvo riippuu siitä, kuinka moni luottaa siihen. Ja kun tarkastellaan tähänastista virtaa, tämä luottamusverkosto laajenee edelleen. Inflaation ja epävarmuuden aikakaudella Bitcoin on kokeilu, joka vie meidät askeleen lähemmäksi "valuuttaa, johon voidaan luottaa tulevaisuuden kanssa". Vaikka se ei täysin korvaa perinteistä rahaa, Bitcoinin esittämä kysymys on jo alkanut muuttaa rahajärjestystä maailmassa. Bitcoin ei ole vain omaisuuserä – se on ihmiskunnan sivilisaatioyritys palauttaa "aika ja luottamus" uudelleen. Tämä mahdollisuus, mielikuvitus ja toivo ovat syitä siihen, miksi Bitcoin on edelleen arvokas. Arvostan sitä.